Mielestäni ehkä suurin ero eri viiniluokitusten välillä on perussaksalais-Rieslingin ja Großes Gewächs -luokitellun ykkös-Rieslingin välillä. Chianti Classico on (tunnetusti yleensä) parempaa kuin Chianti, Bordeaux'n 2. Cru on (tunnetusti yleensä) parempaa kuin 5. Cru, Grand Cru Chablis on (ihan käytännössä aina) parempaa kuin Petit Chablis ja Appellation sitä ja Appellation tätä. Mutta se tason nousu, jonka Großes Gewächs/Erstes Gewächs/1. Lage (yleensä) takaa, on kuin hyppäisi S-Marketin katolta. Täysin järjetöntä. Tai siis järjetön.
Omat GG-suosikkini tulevat hunajamelonisen muhjupersikkaisen mangoisen ylihelposta Pfalzista. Pidän kyllä Moselin teräshapoista ja taittosokerista, Nahen tasapainosta parhaimmillaan, Rheinhessenin kärkituottajien etulinjasta ja Rheingausta tietenkin ja niin edelleen. Mutta jotenkin vain Pfalzissa se Großes Gewächs Riesling loksahtaa omassa suusfsakfjölsdakfjsdaölkfjafjklfdasasdf.
Georg Mosbacher Deidesheimer Kieselberg Riesling Großes Gewächs 2006:sta olen saanut maistaa viidesti (ja jos kerran Fine-konsernikin jaksaa joka käänteessä muistuttaa, monta kertaa on tullut maistettua Cheval Blancia vuodelta 1947 tai Yquemia vuodelta 1811 [oliko se nyt 13 vai 3, ja tällä vuosituhannella vai sitä edellisellä, ja kestikö se lasissa tunnin vai kaksi, ken näistä tietää, kun niin ristiriitaista tietoa eri lähteissä] niin pistetään nyt sitten 18.5.2012 edit: seitsemästi). Varsinkin ensimmäistä kohtaamista on vaikea unohtaa. Mönjä oli ruskeaa, uhkeaa, tahmeaa, syväpetrolisen oksidoitunutta, lähes kiisseliä. Turha edes mainita, että mitään vastaavkafdslafkdasölfkasälkhh.
Tämä kaikki siitä huolimatta (tai siis kerrankin nimenomaan siksi), että kesä 2006 oli hankala kuin hellankoukku ja ammattilaisten näkökulmasta hapot jäivät haaleiksi ja vuosikerta julistettiin epäonniseksi. Mutta näin siis omituisista olosuhteista sikisi omituisen makuisen viiniä, joka (syyntakeettoman omituisen) amatöörimaistajan mielestä maistui omituisen onnistuneelta.
Mistä tulikin mieleen, että kesällä 2011 halusin Turkuun. Soitin viiniravintola E. Ekblomiin. Heillä oli dispenseri. Lehdissä kehuttiin, että maan ensimmäinen samppanjaversio. Viinilistaa ei löytynyt netistä. Tiedustelin, mitä viinejä ravintolassa oli tarjolla. Sommelier sattui onneksi puhelimeen. Hän aloitti: Georg Mosbacher Deidesheimer Kieselberg Riesling Großes Gewächs 2006. Juttelin vähän aikaa, kerroin, että tätä löytyy myös mm. Helsingistä Careliasta, kiitin ystävällisestä palvelusta ja suljin Matkahuollon sivut. Viini on hillitön, mutta ei kuitenkaan ihan ylimääräisen reissun ja ties monennenko maistelukerran arvoinen. Tarinan opetus: tämä maa on liian pieni, parhailla ravintoloilla on samat (ainoat) maahantuojat, Alkon hankintapolitiikkaan tyytymätön ei pysty sivistämään itseään edes kaupunkia vaihtamalla, apatia kukoistaa, ankeutta ja tuskaa on elämä.
Mistä taas tuli mieleen, että kun Alko sai vihdoin hankittua ykkösluokan pfalzilaista Rieslingiä erikoisvalikoimaansa (mikä on epätasa-arvoista ns. muuta maata kohtaan, lähettäminen maakuntiin ei suinkaan ole lisämaksutonta, pikemminkin vaikkapa mainion vuosikertaoluen Pere Jacques 2009:n hinnanmuodostus 5,67 € + lähetyskulut 21 € viittaa lähinnä kuluttajaviraston suuntaan), niin parhaiden ravintoloiden samat (ainoat) maahantuojat ne kummittelevat jälleen: Dr. Bürklin-Wolf Deidesheimer Hohenmorgen Riesling trocken GC 2001 on aihetta seuraaville tuttu jo valmiiksi. Mahtava viini, aivan loistava viini, miksei jotain muuta?
Tässä oli vielä tarkoitus tilittää siitä kuinka aikanaan tuli ehkä hieman hätäisesti dissattua Alkon Dr. Bürklin-Wolfin Pechstein-vuosikertoja vaikka kyllä esim. saman valmistajan Pinot Noir maistui yllättävästikin ja vielä sitten myöhemmin petyttyä karvaasti J. L. Wolfin Pechstein-yritelmään ja kuinka Pfalz oli jo omissa kirjoissa tuhoon tuomittu ja etenkin sen Forst-kylän klassikkopalstat ja kuinka Georg Mosbacher on nimenomaan Forst-kylästä ja Dr. Bürklin-Wolf puolestaan siitä pohjoisen puolelta Wachenheimista mutta sattumalta sekä Kieselberg että Hohenmorgen saman verran Forstista etelään eli Deidesheimista ja kuinka olisi hauska joskus päästä käymään mestoilla ja kuinka Riesling-harrastuksessa on sentään jotain tolkkua koska hinnat eivät ole kymmen- tai satakertaiset kuten Bordeaux'ssa tai Burgundissa ja siinäkin mielessä GG-hyppy S-Marketin katolta on Rieslingissä on niin huima ja kuinka näyttäisi siltä että seuraavaksi Mosbacherin Kieselbergistä olisi tulossa yleisjakoon niiden samojen ainoiden maahantuojien kautta 2004 ja Dr. Bürklin-Wolfin Hohenmorgenista puolestaan 1999 ja miten on mahdollista että Alko onnistuu hankkimaan perusvalikoimaan niinkin laimeaa Erstes Gewächsiä Rheingausta kuin taannoinen G. Müller vai mikä se nyt oli ja että kieltämättä myös nettikaupoissa törmää nykyään pelottavan usein 19,90 € EG/GG/1.L -virityksiin jotka eivät kyllä tee oikeutta ylimälle kasvuluokalle ja että melkein se tässäkin valitettavasti se 35 € -rajapyykki yleensä pitää paikkansa ja että kipuraja on kyllä matalapalkka-alaiselle riipaiseva mutta omatekoisen viiniseuran kautta vaikka sitten vaikka siinä seuraavan tapaamisen odottaminen kasvaakin yleensä maanisiin mittoihin ja että mahtavaa että jotkut pysyttelevät luokituksen ulkopuolella ja porskuttelevat kuten Dr. Bürklin-Wolf jonka GC ei ole väärin kirjoitettu GG vaan oma viritys jonka selitys kannattaa googlettaa jos aihe sattuu kiinnostamaan.
Mutta onneksi en tilittänyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti