Taas oli amatööriharrastajan autettava itse itseään: Württembergin Spätburgundereita/Pinot Noireja ei Alkon valikoimista löydy. Tämä sopivasti kehittyneeltä vaikuttanut Drautz-Able Pinot Noir Drei Tauben QbA trocken 2004 -tapaus napsahti kohdalle Vinoscout-nettikaupassa. Ainoastaan hinta oli kypsähtäneeksi viiniksi epäilyttävän alhainen: 12,90 €. Pelko oli kuitenkin tällä kertaa turha. Vaikka Spätburgunderit/Pinot Noirit eivät Saksa-entusiasmista huolimatta olekaan ominta alaa, niin itse viini livahti elämysten puolelle: suklaakaakaota, ruskettuneen kehittynyttä värimaailmaa, marjaryväksiä, tasapainoa, sitä jotain. Käytännössä ainoa kunnon Württemberg-viini tähän asti omalla listalla oli Rainer Schnaitmannin Götzenberg Riesling GG 2008. Sillä sai valmistajaruksin Pekka Nuikin ja Ralf Fenzelin 100 Meisterwerke des Weines -kirjaan. Ja niitähän tässä tavoitellaan. Rukseja. Muun muassa.
Taas oli amatööriharrastajan autettava itse itseään: Ahrin Spätburgundereita/Pinot Noireja ei Alkon valikoimista löydy. Tämä erityisen lupaavalta vaikuttanut Meyer-Näkel Spätburgunder QbA trocken 2008 -tapaus napsahti kohdalle Weinzeche-nettikaupassa. Hinta tosin oli alueen hulppeimpiin tapauksiin verrattuna aavistuksen epäilyttävä: 15,50 €. Pelko oli kuitenkin tälläkin kertaa turha. Vaikka Spätburgunderit/Pinot Noirit eivät Saksa-entusiasmista huolimatta olekaan ominta alaa, niin itse viini livahti elämysten puolelle: mustikkaista hapokkuutta, ryhtiä, tasapainoa, ahrmaisuutta, sitä jotain. Muutamia Ahr-viinejä oli toki jo tähän mennessä kertynyt omalle listalle, mutta lähinnä vain alle kympin perussuorituksia. Toisaalta niillä oli sentään hankittu alueruksi Pekka Nuikin ja Ralf Fenzelin 100 Meisterwerke des Weines -kirjaan. Ja niitähän tässä tavoitellaan. Rukseja. Muun muassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti