Wein- und Sektgut Barth Hattenheimer Hassel Riesling Erstes Gewächs 2009 (Alkon "vakiovalikoima", rajallinen kertaerä (?), tuotenumero 517777)

Hevosmiehet lupailivat toimistolla, että kaksi ekaluokkalaista tulee. Tulikin kolme. Ehkä näistä käänteistä ei kuitenkaan kannata saksalaisten viinien harrastajan alkaa ainakaan valittaa. Otetaan kaikki, mitä saadaan. Semminkin, kun tällä kertaa ei jouduta edes kuluvalle vuosikymmenelle kirvistelemään.

Barth on itse asiassa edustettuna mm. Finen "Next generation: 101 junge Winzer die jeder kennen sollte" -erikoisjulkaisussa. Nuoruuden ja yrityksen voi kieltämättä aistia. Isoa ja runsasta isolla pensselillä. Eikä Rheingau-kirskeestä tietoakaan.

Se, että mitä perinteisen Rheingau-tyyliin kannattajat ovat tällaisesta yli-innokkuudesta mieltä, on jo toinen tarina. Toisaalta se edellinen tarina on sen verran pahasti nuupahtamassa, että jotain täytyy keksiä ja pian. Tässä varmaan voisi olla ainakin yksi ratkaisu. Hintakin hivutettu haastolukemiin.

Jos nyt jotain, niin loppumaussa kasa onton epämääräistä möminää. Ja jo muutama tunti ilmauskorkin alla tuo kyse(enala)isen möminän yhä lähemmäksi maukkaan runsasta alkua. Eli näitä moni kakku päältä kaunis -tapauksia, joille ilma(ukse)sta tuntuu olevan käytännössä vain haittaa. Mutta jos saman tien koko pullo jakoon, niin tällä kyllä tekee hintalaatuisen pikasäväyksen. Varsinkin, jos ns. Iso Riesling on jäänyt seurueelle aiemmin vieraaksi käsitteeksi.

Weingut Friedrich Becker Schweigener Sonnenberg "Sankt Paul" Spätburgunder G.G. 2010

Missä tukahdus, missä umpeutus, missä isosuuren tavoittelu ja ylitammi ja tunkuholi? Pakko myöntää, että odotukset olivat jossain Lexuksen ja Saturnuksen puolivälissä. Onneksi eivät toteutuneet.

Tämä oli puhdasta, raikasta, ummettamatonta. Ja kuitenkin moniulotteista. Eli Spät-asiaa parhaimmillaan. 

Vielä kun hinnoitteluun saataisiin jotain kohtuutolkkua. Vaikka varmaan turha toivo enää tässä vaiheessa. Pahemmaksi vain näyttäisi menevän. Voi olla, että näihin monopolipalstoihin ja ylipäätään saksalaiseen laatu-Spätiin kannattaisikin panostaa juuri nyt. Kun vielä kaksinumeroisella saa. Viereisistä plänteistä näkyi olevan jo kolmeakin tarjolla...

Fritz Haag Brauneberger Juffer Sonnenuhr Riesling trocken GG 2011 (Alkon "vakiovalikoima", rajallinen kertaerä (?), tuotenumero 543897)

Jos tämä oli "se toinen" Alkon GG-syksypanostuksista, niin hulahei ja Huhtasen isännän hukkuneet henkselit. Toni Jost vielä jotenkuten rokkasi ja ajoi siinä mielessä asiansa. Paljon lähemmäksi totuutta ei täkäläisellä verotetulla kolmivitosella varmaankaan päästä.

Mutta oma vika. Voisi sitä edes vähän yrittää hillitä omia uutuuspakkomielteitään. Ei muuta kuin tuohon kirjahyllyyn lusimaan edellisen Alko-hankinnan viereen. Siinä sitä saa luonnonkorkki kyytiä, kun talvipakkasella jää tuuletusikkuna sopivasti raolleen.

Olisivat edes pari vuotta ensin kypsytelleet. Tai mieluummin tietysti saman tien parikymmentä...

Dr. Bürklin-Wolf Wachenheimer Böhlig Riesling P.C. 2011 (Alkon varausvalikoima)

Olikohan taas todella tarpeellista sijoittaa tämä varausvalikoimatuotteeksi? Kuitenkin muistaakseni 280+ pulloa jaossa. Mitä lie niistä mennyt lopulta varauksina. Saapuneen ilmon mukaan ei ainakaan kaikki. Sanotaanko, että 100-150 olisi jo hyvä suoritus. Ja vielä varsinkin, jos kaikki onnelliset varaajat pysyvät kaksi tarkasti rajattua noutoviikkoa maassa ja viruksettomina ja jälkitaudittomina, tai - kuten noutokirjeessä niin hempeään uhkailusävyyn mainitaan - muuten...

Ja entä jäljelle jäävät pullot? Aikanaan vaivihkaa Lippulaivan hyllylle? Ilman erillismainintaa missään mediassa? Näin toimittiin mm. Hirtzbergerin 2006 Rieslingin kanssa. Siellä sitä notkui arvonnan jälkeen Lippulaivan hyllyssä, aikanaan nuorinta Nuikin 1000:n joukossa. Ilman, että kansa asiasta mitään sai koskaan tietää. Ja Hirtzberger oli sentään tapaus. Tällainen perus-pc-huttu on jo eri juttu (itselläni sinänsä mitään pc-menoa vastaan, pikemminkin päinvastoin, kypsymipotentiaalihintajaodotusaikalaatusuhde parhaimmillaan ihan tapissa: http://saksalaisiaviineja.blogspot.fi/2013/01/dr-burklin-wolf-wachenheimer-rechbachel.html). Sadankin pullon seisottaminen pystyasennossa Lippulaivan kuumottavassa valomeressä voi kuitenkin ottaa aikansa ja makunsa... 

Mutta ehkä kuitenkin edellä kuvailtu mieluummin kuin jäännöserän siirtäminen sellaisenaan Erikoisvalikoimaan. Se olisi jo P.C.-luokituksen maailmanennätys: 31 + lähetyskulut = 60. Varsinkin, jos tavara menee jakeluun näin täysraakana. Palataan edes 10-15 vuoden kuluttua asiaan. Itse ajattelin kellarittomana jättää lähtöruudut tällä kertaa väliin ja unohtaa tämän ihan vaikka vain kirjahyllyyn. Aivan sama. Kunhan nyt ei ainakaan tuotantoon vielä tässä vaiheessa.

PS. Tasapainoista kirjahyllykypsymistä turhaan odotellessa voi muistella vaikka Carelian ystäväviikkojen viimeisintä satoa: Haut-Brion -95, Cos d'Estournel -95, Mouton -98, Beaucastel -00, Guigal Côte-Rôtie La Mouline -01, Pichon Longueville Comtesse de Lalande -96...