Matkoilta raahattua, osa 2.
PS. Ei mene vahvasti Ruotsillakaan, jos turisti-info ei osaa neuvoa paikallismonopolin lippulaivamyymälään (jonka Riesling-valikoima kyllä pieksee, muljuttaa ja murjoo täkähärmäläisen mennen tullen, mutta se on jo toinen tarina). Eikä kyllä sekään ole kovin rohkaisevaa, että monopolipuljun toisessa osakeskuksessa eivät löytäneet otsikon tapaukselle hintaa, vaikka kävivät uudestaan hyllystä varta vasten katsomassa. No, koska lippulaiva oli jo sulkenut ovensa seiskalta ja kyseinen rautatieaseman putiikki taisi olla kaupungin ainoa kasin paikka, niin siinä sählingissä ei sitten oikein kehdannut jäädä vaatimaan alkuperäistä 229 rähkylän hintaa, vaan kiltisti tyytyä pyydettyyn eli 179 paikalliseen. Farssiepisodin myötä tämä lienee hintalaatuisimpia viinejä, mitä on konsanaan tullut maistettua. Eikä tuo alkuperäinenkään hinta olisi ollut vielä mikään oikeusmurha. Huikeaa tavaraa Moselin alajuoksulta. Voikohan sitä jo suhteen tässä vaiheessa eli näin toisen Busch-kokeilun jälkeen käyttää termiä "luottotuottaja"?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti