Ei aavistustakaan, miltä tämän oikeasti kuuluisi maistua. Mutta elämysten puolelle joka tapauksessa. Ilmeisestä bensan hiipumisesta huolimatta.
Roseus ja makeus. Kuulostaa niin kammottavalta yhdistelmältä. Vaan mitä vielä. Eläköön traditio, eläköön vinksahtaneisuus, eläköön Weißherbst!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti